22.1.11 Tarkennuksia 07.1 viisumivapaus kirjoitukseen
Aikaisemmin ilmaisin ja perustelin myönteisen kantani koskienviisumivapautta Venäjän ja Suomen välillä, kantani ei ole muuttunut, toisaalta sillä ei ole merkitystä mitä mieltä minä tai yleensä Suomessa ollaan. Viisumivapaus ratkaistaan EU tasolla, Suomi EU:n ja Schengen jäsenenä on vain tyydyttävä siihen tai erottava EU:sta. Jos Suomi eroa EU:sta, tilanne muuttuisi olennaisesti ja tarkistaisin oman kantani viisumivapauteen. Sitä vastoin maan myynti EU:n ulkopuoliselle johon suhtaudun kieltävästi, on eduskunnan toimivallassa. Myös suhtautumiseni pakollisen ruotsinkielen tai pakollisen venäjänkielen opetukseen on kielteinen. Vieraiden kielten opetus pitää olla kannustavaa ja motivoivaa, sillä saa parempia tuloksia kun pakottamalla, tämäkin on eduskunnan toimivallassa. Seppo Valjakka (ES 19.01) epäili ymmärrystäni suomalaisten tunteisiin koskien venäläisiin, itse toin esiin belgialaisten suhtautumista saksalaisiin ainakin 60/70 luvulla, siinä on mielestäni yhtäläisyyksiä. Tosin vaikka sain aikoinaan oman annoksen saksalaisvihaa äidiltäni, se on vuosien varrella laantunut, oikeastaan kenenkään kansalaisuus ei herätä minussa minkäänlaisia tunteita, on vain hyviä ja vähemmän hyviä tyyppejä kansallisuudesta riippumatta. Kielikysymyksiin suhtaudutaan Belgiassa huomattavasti kiihkeämmin kuin Suomessa, sen vuoksi Belgiassa ei ole vieläkään kyetty muodostamaan hallitusta viime kesäkuun vaalien jälkeen, vastenmielinen pakkoranska on minulle tuttu viidenneltä luokalta, opin itse asiassa ranskankielen kunnolla vasta, silloin kun olin jo työelämässä.
Lipponen ja Kiviniemi kieliriidassa HS 17.12.10