Iuori Vangonen kommentoi 19.3. Ludmila Kämärän ylänurkkakirjoitusta Venäjän vuosi (KySa 15.3.). Vangonen totesi että hän ei halua asua pikku-Venäjällä. Minä voin puolestani jatka listaa: en halua myöskään asua pikku-Afganistanissa, -Marokossa, -Turkissa, -Sudanissa enkä edes pikku-Belgiassa. Olen vapaaehtoisesti muuttanut aikoinaan Suomeen ja jos ei miellytä, aina täältä voi muuttaa yhtä vapaaehtoisesti edellä mainittuihin maihin, jos niin kovasti kaipaa niiden maiden elintapoja ja olosuhteita. Perussuomalaisten ajama maassa maan tavalla sopii minulle ja saa minun puolesta kelvata muillekin. Se ei tarkoitta sitä, että jokaisesta tulijasta pitäisi kehittää himosaunoja ja lenkkimakkaran ystävä, jokainen olkoon kotona miten on kunhan ei häiritse naapuriaan. Vaatimuksia eri uskontoryhmien erillisten uimavuorojen järjestämisestä pidän väärinä. Myös vaatimuksia koulujen suhteen. Maahanmuuttajien oma kieli ja kulttuuri ovat heidän oma asia ja siihen suomalaisen yhteyskunnan ei pidä sijoittaa varoja. Sirpa Paatero (sd.) on huolissaan perussuomalaisten suhtautumisesta EU:hun ja ulkomaalaispolitiikkaan. Mielestäni EU:n siirtolaispolitiikka muistuttaa enemmän ennen niin vihatun Etelä-Afrikan harjoittamaa apartheid-politiikkaa erillisine siirtolaisille tarkoitettuine kaupunginosineen jotka elävät omine sääntöineen ja viis veisaavat asuinmaan laista ja virkavallasta. En kaipaa Suomeen maahanmuuttoa jos se on samanlaista kuin vanhoissa EU-maissa. Ehkä Sirpa Paateron kannattaisi kuunnella enemmän sellaisia maahanmuuttajia kuten Iouri Vangonen, alekirjoittanut ja monta muitakin maahanmuuttajia jotka ajattelevat samoin, sen sijaan että päätöksenteko perustuu niiden asiantuntijoiden varaan jotka tienavat leipänsä nykyisen järjestelmän ylläpitämisen ansiosta.
Hän vaati kantaväestön kotoutumaan